keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

The outback, Bogia Tank

Palataan pikku tauon jälkeen. Ei o tullu ny kirjoteltua ku tuo nettipuoli täällä outbackissä on mitä on, josta johtuen varmaanki vähän aikaa tulee näitä bloggauksia tämä mukaan lukien copypastena. Tätä kirjottelen sunnuntai-iltana, katotaan millon saan postattua.

Eli siis sydneystä lähdin keskiviikkona auringonnousun aikaan junalla Wagga Waggaan josta bussilla Griffithiin. Peterillä oli jotain häiriötä siinä illasta joten olin suunnitelmasta poiketen ke-to yön hostellissa Griffithissä ja pääsin tänne Bogia Tank tilalle torstaina. Täällä majottaudun toistaseks yksin tällasessa loistokkaassa työntekijäparakissa jossa on mahdollisuus nukkua, syödä ja peseytyä. Kuvia saan toivottavasti jossain vaiheessa mätettyä photobuckettiin. Paikkanaan outbackistä vois kirjotella kyvän tovin mutta se ei kannata. Tää täytyy vaan nähdä ite. Yhteenvetona saanottakoon että se on suunnattoman suuri, tasainen, pölyinen ja aurinkoinen.

Toimenkuvahan on tässä vaiheessa sitä mitä voi puskamekaanikolta odottaakkin: korjaa vähäisillä tai olemattomilla työkaluilla laitteita joilla ei o enään pitkään aikaan ollu edellytyksiä toimia. Se on ihan mukavaa kun ei ole mitään aikarajaa eikä kukaan odotakkaan mitään uuden verosta. Palkkaa tulee 10AU$ tunnissa käteen eikä ruuasta tai majotuksesta tarvitte huolehtia. Ihan jees. Ai niin, Bogia Tank on muuten viljatila ja seassa hiukka lampaita. Ja yks saapastakin tyhmempi koira. Kuitenkin kohtajoskus pitäs ilmeisesti alkaa kylvö joten en varmaan kauan tässä yksin möllöttele. Lisää Backpackereitä.

Asioista pähkinöihin, vois ruveta katteleen jotain autoo että vois ruveta kierteleen tehokkaammin. Vois kysästä Peteriltä että oisko jossain naapurustossa jotain kätevää minkä sais pikkurahalla ja pikkulaitolla ajoon. Täytyy odotella miten asiat asettuu.

Edit 17.3. Liitän tän peterin mokkulaalla, tarvii varmaan hankkia oma. Saattaa olla että ostan tuon vanhan Holdenin tosta pihasta. Malli Kingswood. Gotta keep cool, gotta take care.

maanantai 8. maaliskuuta 2010

Belvedere Hotel Lounge, Sydney.

Kyllähän näitä HotSpottejakin rupee löytymään nyt kun oppi että millasia kylttejä ettiä. Eli siis tätä kirjotan pitkän tuopin ääressä hotellin aulabaarissa noin 100m Basen ovelta.

Tuli sitten käveltyä pari päivää, tuli käytyä ooppperatalolla, museossa, Bondi Beachillä ja vaikka jos missä. Kyllä tää on uskomattoman nätti kaupunki, mutta luulin että Australian piti olla tasanen manner? Sydney on ainakin pelkkää mäkee. No eniwho, hintatasosta: riippuu pirusti minkä putiikin valittee. Kyllä lounaan tai päivällisen saa kymmeneen taalaan kun viittii ettiä. Samoin sen saa päälle kolmeenkymppiinkin jos haluaa. Kalja on halpaa, kaikki alkoholiton juotava kallista. En o missään nähny 2$ tai alle limpparia ja mikälie lähemmäs litranen tuoppi jota paraikaa tuhoan makso 7$. Baarissa.

Mutta muuten ei mitään uutta tai ihmeellistä, aikataulu muuttu sen verran että lähen vasta keskiviikkoaamuna junalla Wagga Waggaan josta bussilla Griffithiin. Koko huballe tuli hintaa 71$. Ajappa suomessa samaan rahaan 650km.

Yks juttu jäi kuitenkin ihmetyttämään: Onko tähän maahan naamakerroin? Missä kaikki rumat ihmiset on? Vai tekeekö tää ilmasto vaan kaikille hyvää ja se sitten näkyy? Veikkaan kyllä sitä ilmastoo.

lauantai 6. maaliskuuta 2010

The Land Down Under, Sydney.

Noniin, ei elilen ehtiny pitää blogia kun tarvi järjestellä asioita täällä päässä.
Ja on muuten yllättävän vaikeeta löytää ilmasta WiFiä Sydneyssä. No tätä kirjottelen tukevan kahvituopin ääreessä Tom N Toms-kahvilassa joka ystävällisesti jakaa kaistansa kaikille asiakkailleeen. Mutta yritetäänpä palata asioihin takautuvasti jonkinlaisessa tapahtumajärjestyksessä:

Ensiksi, kuka helvetti haluaa lentää jollain Finnairilla jos voi mennä Cathay Pacificillakin? On ilmanen viihdekeskus omassa käytössä, löytyy nättiä itämaista tarjoilijaa, ruoka on todella hyvää, vähän väliä saa pähkinöitä, mehua, jos vaikkamitä naposteltavaa ja juotavaa eikä mikään maksa mitään. Ei edes alkoholijuomat. Kyllä ylellisyys on pikkujuttuja jotka ei ole välttämättömiä. Ei ole välttämätöntä juoda olutta reilussa 11km:ssä, mutta on se aika mukavaa.

Tulli. Tuon Australian rajalla ohjelman perusteella oletin että siellähän joutuu purkamaan koko omaisuutensa ja selittämään hatunkokonsakkin. Mutta ei. Sehän oli ihan läpihuutojuttu. Pari kysymystä, reppu läpivalaisusta läpi ja kiitos hei. Ilmeisesti en ollut epäilyttävä.

Kentällä oli vastassa Kanadalainen nuorisovaihtari joka ohjas maanalaisen junan kautta Sydney Base:en. Majotus ilmastoidussa kuuden hengen huoneessa, kämppiksinä 2 Norjalaista, 2 Aussia ja Brittityttö. Muut tuntuu nukkuvan lähemmäs puoltapäivää ja sinne jäivät nukkumaan kun lähin yheksän paikkeilla aamukahville.

No, sitten tähän kylään. On aika turha yrittääkkään käsittää mittakaavaa kaupungista jossa asuu suunnilleen saman verran porukkaa kun Suomessa. Kuitenkin helppo kaupunki kävellä ja suunnistaa, kadut on ruudukkona ja kaikki on rakennettu tilaa säästelemättä. Ei ole ahtauden tuntua. Lämpötila on pysynyt 20 ja 25 välillä, eilen sato pikkusen illasta. Yleisesti ottaen todella hyvä sää.

AIFS:n orientaatio oli aikalailla tyhjentävä ja sain hetikohta paperitöitten jälkeen puhelinnumeron Peterille Griffithistä. No soitin; Peter on farmari ja toivoi jonkinlaista mekaanikkoo/yleismiestä tilalle. Sovittiin että nähdään tiistaina. Taitaa tosiaan olla tekijöistä pulaa.

Lähin eilen vielä illasta torkkujen jälkeen kävelylle ja tein 3 hyvää havaintoa: puoli korttelia ylämäkeen on tämä kahvila jossa olla netissä, voin nostaa rahaa suoraan OP:n tililtä ainakin yhdenlaisista automaateista ja että kana on herkullista KFC:ssä.

Tuossa enneko suuntasin kahville jatkoin huonevarausta kolmella yöllä. Tarvittee tässä keksiä tekemistä pariks päiväks ja ottaa selvää että miten täältä pääsee Griffithiin.

Olisin liittänytb tähän kuvia mutta ei tunnu kaista riittävän. No, myöhemmällä.

Metelistä päätellen jokin palaa. Täytyy lopetella.

torstai 4. maaliskuuta 2010

Hong Kong.

Lämmintä, kosteeta, isoo ja ilmanen wlan.

Puolisen tuntia aikaa ennenko pääsee koneeseen. Mutta voi elämä mitä matkoja täällä saa kävellä että löytää seuraavalle portille. Onneks ei o mitään vaikeuksia suunnistaa. Tais tulla äskösessä 747:ssa henkilökohtaset nopeus- ja korkeusennätykset. 37000 jalkaa, eli 11 277 metriä ja 1100 km/h. Jetlagi on hassu juttu, täällä on aikanen aamu.

Joopa, katotaan taas vähän kauempaa uuestaan.

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Nonii, täst tää lähtee.

Kait sitä tarviii kohta käydä Taksimissa tilaamassa rullakebabbi kun sitä seuraavaan saattaa vierähtää tovi. Ens yönä kolmen aikaan helsinkiä kohti ja kuuelta lähtöselvitykseen. Palataan aiheeseen toiselta laidalta palloo.

Pitäkää putiikkia pystyssä, mä lähen menee.