Hyvin menee mutta menkoon.

Joo, takasin sydneyssa.

Taa loppuaika Ausseissa saattaa olla blogittain hiukka aukottainen koska tietamyskone mykisty. Tata naputtelen AIFS:n koneella ja kuten kuvasta nakyy tama on eng aseteltu nappis.

Mutta kuitenkin, lento laskeutuu suomen mantereelle viikon paasta tiistaina noin klo. 1520. Koitan tassa viela palata astialle ennen sita.

Täänks popi

Joo, rupes pikkuhiljaa kyllässtyttämään tää paikallinen toiminta niin pistin Kilroylle postia että oisko miten lentoja takaste päin ja päädyin sitten varaamaan lennon joka lähtee maanantai aamuna 27. takas Suomeen. Eli takas vanhalla mantereella tiistaina 28. Wuhuu!

Onhan tääkin ihan kiva maa mutta miten nää elää ilman saunaa ja ruisleipää?

Pistäkää kiuas lämmite ja kaljat kylmään, tuhlaajapoika palaa kotio.

PS: kiios ja kunnia Kilroylle esimerkillisestä asiakaspalvelusta.

Edit: viikonpäivät oli sekasin.

Täällä taas.

Dodii, tuli otettua hiukka pisemmät tyypit valiantista. Ajoin Sydneyyn, hiukka maisemareittiä itärannikolla ja takas Griffithiin. Matkaa kerty ehkä 1600 km ja aikaa palo 2vrk.

Tarvii pari pikkujuttua koljata ja kait sitä vois työmaan katella kun taloudellinen tila näyttää hiukka laihanlaiselta. Mutta no worries, appelsiinikausi alkaa eikä täältä Riverinalta työt tekemällä lopu.

Kun saa tuon avton viimosen päälle ni kait sitä vois lähtee kattomaan sitä kivenmurikkaa tuolla sisämaassa.

Valiant

Joopajoo. Taas piitkä tauko. Loppu mokkulasta paukut eikä tässä mitään mullistavia o tapahtunu. Paitsi että auto sai leiman tänään. Eikä auto o enään -87 Magna vaan -66 Chrysler Valiant. No, jospa tässä sais kirjoteltua enemmän kun maisema vaihtuu vähän tiheempään. Ja on jotain mielekästä naputeltavaa. Mutta nyt kun on keino nin taidampa töräyttää takas Sydeyhyn keräämään postin nuorisovaihdon toimistolta. Tätä kirjottaessa kello on 6 torstai-iltana ja jos sitä koittas olla sydneyssä huomisaamuna että saa sen pois alta ennen vloppua. Notta koitetaan palata astialle noin 16h ja 650km myöhemmin.

Tuossa vielä kuvatus avtomopiilista.


Ei paha huomioon ottaen että tuo oli lunastuskunnossa ja lokari oli 2-ulotteinen, vaikka itse sanonkin. Eihän tuo nätti ole mutta ajaa asiansa. Harmi vaan ettei tullu otettua kuvia ennen korjaamista.

Kuin tuhat sanaa

Niin, jäi mainitsematta että tuli hankittua langaton laajakaista mokkula mikälie. Anywho, upin äsken Sydneyssä otetut kuvat photobuckettiin. Tarvii joskus koittaa laittaa jonkilainen kuvateksti joka kuvaan ja ladata joku päivä lisää kuvia.

Koko läjä löytyy täältä.

PS: saattaa olla joitain huonoja seassa, en ole vielä noita sen ihmeemmin lajitellut.

Ja taas mennään.

Toinen luvattoman pitkä tauko blogin pitämisessä. Tälläkertaa syynä silkka ajan puute.

Okei, pari viikkoo siitten kyrpiinnyin farmielämään ja sanoin itteni irti. Tämän jälkeen kaikki aika on palanut Gregin putiikin pelastamiseen. Uskomatonta miten maailma riepottaa joitakuita tauotta. Jokaiseen päivään täällä mahtuu tarpeeks tapahtumia, jännitystä ja draamaa lyhyen kirjan kirjotamiseen. Poliiseja ja pakolaisia, oikeushaasteita ja häätöjä, mafiosoja ja pelkureita, kuorma-autoja ja Ferrareita, neljännesmiljoonan Mersuja ja viidenkympin Fordeja vieri vieren jatkuvassa myllerryksessä. Tauotonta vuoristorataa. Yritä siinä sitten kaiken keskellä parsia tilannetta kasaan sitä mukaan kun se purkuu. Kaikkia tapahtumia saan tuskin koskaan kirjotettua ylös mihinkään mutta mainittakoon että jos joku joskus pyytää vaihtamaan strattimoottorin Honda Legendiin nin käskekää pyytäjän suksia vittuun.

No, nyt tilanne alkaa olla jossain määrin hallinnassa ja veri vetää pohjoiseen. Täällä meinaan talvi painaa päälle ja alkaa olla suorastaan kylmä. Jos sitä parin päivän päästä sais vaihdettua maisemaa.

Griffith, Merry Anzac Day!

Jopa tuli luvattoman pitkä tauko. Osasyyllinen on näitten ilmaiswifien surkea nopeus. Tarvii kait ostaa joku mokkula tms.

No mutta kuitenkin: joku aika sitten satuin kävelemään erään mielenkiintosen näkösen autopajan pihaan ja tapasin tyypin nimeltä Greg. Greg lupas myydä täysin uudelleenrakennetun Mitsubishi Magnan 3000$. Siis kaikki kulutusosat uusittu; laakerit, letkut, laturi, startti, jarrut, tiivisteet ja suodattimet kaikki pakasta vedettyjä. Ei kuullostanu pahalta diililtä joten suostuin mokomaan ja pitäs saada Magna viikon pästä leimalle ja baanalle. Rupeekin jo kyllästyttämään ajan viettäminen samassa kaupungissa.

Sapettaa vaan että ei o kaistaa pistää noita kuvia jakoon. Ja vaikka hankkisinkin jonkun langattoan netin ni ilmeisesti täällä ei o sellasta vaihtoehtoo jossa ei olis datarajaa. Eli jos nuo nyt otetut kuvat tykittäsin taivaalle ni siinä sitä helisiskin jo kuukauden rajotukset. No, tarvii koittaa ottaa huomenna selvää.

Tässä vaiheessa kuitenkiin herää yks kysymys johon en tiedä vastausta ja olen aiheen suhteen avoin ehdotuksille: Mikä ilmansuunta seuraavaks?

The outback, Bogia Tank

Palataan pikku tauon jälkeen. Ei o tullu ny kirjoteltua ku tuo nettipuoli täällä outbackissä on mitä on, josta johtuen varmaanki vähän aikaa tulee näitä bloggauksia tämä mukaan lukien copypastena. Tätä kirjottelen sunnuntai-iltana, katotaan millon saan postattua.

Eli siis sydneystä lähdin keskiviikkona auringonnousun aikaan junalla Wagga Waggaan josta bussilla Griffithiin. Peterillä oli jotain häiriötä siinä illasta joten olin suunnitelmasta poiketen ke-to yön hostellissa Griffithissä ja pääsin tänne Bogia Tank tilalle torstaina. Täällä majottaudun toistaseks yksin tällasessa loistokkaassa työntekijäparakissa jossa on mahdollisuus nukkua, syödä ja peseytyä. Kuvia saan toivottavasti jossain vaiheessa mätettyä photobuckettiin. Paikkanaan outbackistä vois kirjotella kyvän tovin mutta se ei kannata. Tää täytyy vaan nähdä ite. Yhteenvetona saanottakoon että se on suunnattoman suuri, tasainen, pölyinen ja aurinkoinen.

Toimenkuvahan on tässä vaiheessa sitä mitä voi puskamekaanikolta odottaakkin: korjaa vähäisillä tai olemattomilla työkaluilla laitteita joilla ei o enään pitkään aikaan ollu edellytyksiä toimia. Se on ihan mukavaa kun ei ole mitään aikarajaa eikä kukaan odotakkaan mitään uuden verosta. Palkkaa tulee 10AU$ tunnissa käteen eikä ruuasta tai majotuksesta tarvitte huolehtia. Ihan jees. Ai niin, Bogia Tank on muuten viljatila ja seassa hiukka lampaita. Ja yks saapastakin tyhmempi koira. Kuitenkin kohtajoskus pitäs ilmeisesti alkaa kylvö joten en varmaan kauan tässä yksin möllöttele. Lisää Backpackereitä.

Asioista pähkinöihin, vois ruveta katteleen jotain autoo että vois ruveta kierteleen tehokkaammin. Vois kysästä Peteriltä että oisko jossain naapurustossa jotain kätevää minkä sais pikkurahalla ja pikkulaitolla ajoon. Täytyy odotella miten asiat asettuu.

Edit 17.3. Liitän tän peterin mokkulaalla, tarvii varmaan hankkia oma. Saattaa olla että ostan tuon vanhan Holdenin tosta pihasta. Malli Kingswood. Gotta keep cool, gotta take care.

Belvedere Hotel Lounge, Sydney.

Kyllähän näitä HotSpottejakin rupee löytymään nyt kun oppi että millasia kylttejä ettiä. Eli siis tätä kirjotan pitkän tuopin ääressä hotellin aulabaarissa noin 100m Basen ovelta.

Tuli sitten käveltyä pari päivää, tuli käytyä ooppperatalolla, museossa, Bondi Beachillä ja vaikka jos missä. Kyllä tää on uskomattoman nätti kaupunki, mutta luulin että Australian piti olla tasanen manner? Sydney on ainakin pelkkää mäkee. No eniwho, hintatasosta: riippuu pirusti minkä putiikin valittee. Kyllä lounaan tai päivällisen saa kymmeneen taalaan kun viittii ettiä. Samoin sen saa päälle kolmeenkymppiinkin jos haluaa. Kalja on halpaa, kaikki alkoholiton juotava kallista. En o missään nähny 2$ tai alle limpparia ja mikälie lähemmäs litranen tuoppi jota paraikaa tuhoan makso 7$. Baarissa.

Mutta muuten ei mitään uutta tai ihmeellistä, aikataulu muuttu sen verran että lähen vasta keskiviikkoaamuna junalla Wagga Waggaan josta bussilla Griffithiin. Koko huballe tuli hintaa 71$. Ajappa suomessa samaan rahaan 650km.

Yks juttu jäi kuitenkin ihmetyttämään: Onko tähän maahan naamakerroin? Missä kaikki rumat ihmiset on? Vai tekeekö tää ilmasto vaan kaikille hyvää ja se sitten näkyy? Veikkaan kyllä sitä ilmastoo.

The Land Down Under, Sydney.

Noniin, ei elilen ehtiny pitää blogia kun tarvi järjestellä asioita täällä päässä.
Ja on muuten yllättävän vaikeeta löytää ilmasta WiFiä Sydneyssä. No tätä kirjottelen tukevan kahvituopin ääreessä Tom N Toms-kahvilassa joka ystävällisesti jakaa kaistansa kaikille asiakkailleeen. Mutta yritetäänpä palata asioihin takautuvasti jonkinlaisessa tapahtumajärjestyksessä:

Ensiksi, kuka helvetti haluaa lentää jollain Finnairilla jos voi mennä Cathay Pacificillakin? On ilmanen viihdekeskus omassa käytössä, löytyy nättiä itämaista tarjoilijaa, ruoka on todella hyvää, vähän väliä saa pähkinöitä, mehua, jos vaikkamitä naposteltavaa ja juotavaa eikä mikään maksa mitään. Ei edes alkoholijuomat. Kyllä ylellisyys on pikkujuttuja jotka ei ole välttämättömiä. Ei ole välttämätöntä juoda olutta reilussa 11km:ssä, mutta on se aika mukavaa.

Tulli. Tuon Australian rajalla ohjelman perusteella oletin että siellähän joutuu purkamaan koko omaisuutensa ja selittämään hatunkokonsakkin. Mutta ei. Sehän oli ihan läpihuutojuttu. Pari kysymystä, reppu läpivalaisusta läpi ja kiitos hei. Ilmeisesti en ollut epäilyttävä.

Kentällä oli vastassa Kanadalainen nuorisovaihtari joka ohjas maanalaisen junan kautta Sydney Base:en. Majotus ilmastoidussa kuuden hengen huoneessa, kämppiksinä 2 Norjalaista, 2 Aussia ja Brittityttö. Muut tuntuu nukkuvan lähemmäs puoltapäivää ja sinne jäivät nukkumaan kun lähin yheksän paikkeilla aamukahville.

No, sitten tähän kylään. On aika turha yrittääkkään käsittää mittakaavaa kaupungista jossa asuu suunnilleen saman verran porukkaa kun Suomessa. Kuitenkin helppo kaupunki kävellä ja suunnistaa, kadut on ruudukkona ja kaikki on rakennettu tilaa säästelemättä. Ei ole ahtauden tuntua. Lämpötila on pysynyt 20 ja 25 välillä, eilen sato pikkusen illasta. Yleisesti ottaen todella hyvä sää.

AIFS:n orientaatio oli aikalailla tyhjentävä ja sain hetikohta paperitöitten jälkeen puhelinnumeron Peterille Griffithistä. No soitin; Peter on farmari ja toivoi jonkinlaista mekaanikkoo/yleismiestä tilalle. Sovittiin että nähdään tiistaina. Taitaa tosiaan olla tekijöistä pulaa.

Lähin eilen vielä illasta torkkujen jälkeen kävelylle ja tein 3 hyvää havaintoa: puoli korttelia ylämäkeen on tämä kahvila jossa olla netissä, voin nostaa rahaa suoraan OP:n tililtä ainakin yhdenlaisista automaateista ja että kana on herkullista KFC:ssä.

Tuossa enneko suuntasin kahville jatkoin huonevarausta kolmella yöllä. Tarvittee tässä keksiä tekemistä pariks päiväks ja ottaa selvää että miten täältä pääsee Griffithiin.

Olisin liittänytb tähän kuvia mutta ei tunnu kaista riittävän. No, myöhemmällä.

Metelistä päätellen jokin palaa. Täytyy lopetella.

Hong Kong.

Lämmintä, kosteeta, isoo ja ilmanen wlan.

Puolisen tuntia aikaa ennenko pääsee koneeseen. Mutta voi elämä mitä matkoja täällä saa kävellä että löytää seuraavalle portille. Onneks ei o mitään vaikeuksia suunnistaa. Tais tulla äskösessä 747:ssa henkilökohtaset nopeus- ja korkeusennätykset. 37000 jalkaa, eli 11 277 metriä ja 1100 km/h. Jetlagi on hassu juttu, täällä on aikanen aamu.

Joopa, katotaan taas vähän kauempaa uuestaan.

Nonii, täst tää lähtee.

Kait sitä tarviii kohta käydä Taksimissa tilaamassa rullakebabbi kun sitä seuraavaan saattaa vierähtää tovi. Ens yönä kolmen aikaan helsinkiä kohti ja kuuelta lähtöselvitykseen. Palataan aiheeseen toiselta laidalta palloo.

Pitäkää putiikkia pystyssä, mä lähen menee.